25. maaliskuuta 2010

Valokuvatorstai: Uponnut Venetsia


muistot kaikuvat loputtomina kuin
vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
itsensä kuviin,

ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira

Caj Westerbergin runo kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)

4 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Hieno otos, veden kautta heijastuva maailma kauniin värinen.

arleena kirjoitti...

Hieno peilaus

Marjattah kirjoitti...

Voisi vaikka rajata pelkkään peilikuvaan, siinä on syvyyttä!
Mutta otsikkokuvastasi tykkään kovasti :)

tagskie kirjoitti...

hi.. just dropping by here... have a nice day! http://kantahanan.blogspot.com/