26. toukokuuta 2007

Runotorstai: Yksi


Jos olisi edes yksi. Yksi, joka kuuntelisi
yksi joka tulisi käymään kun on syntymäpäivä.
Yksi, joka kuulisi tuskan huudon.
Yksi, jonka tuntisi omakseen.

Mutta ympärillä vain elämän kiire.
Ihmisten tuntematon joukko.
Ja sisällä huoneessa yksinäisen suru.
Pöydällä numero auttavaan puhelimeen.

Valokuvatorstai: Yksi

Rekkulauman alin ja silti yksi monesta.



16. toukokuuta 2007

Salaisuus

Kätkee kuva salaisuuden.
Kahden pienen ystävyyden.
Ilo tai suru.
Sen jakaa pieni kullanmuru.

14. toukokuuta 2007

Fototeekistä...

Siirsin fototeekin tänne. Varsinainen päiväkirja jäi vielä sinne vanhaan paikkaan (linkki tuossa sivussa). Jotenkin tämä tuntuu toimivan kuvien kanssa paremmin. Täällä pystyy myös itse muokkaamaan blogin ulkoasua. Se on hieno juttu.

Voihan se olla, että kehitän tätä vähän muuhunkin tarkoitukseen mutta nyt täällä on tämä kuvakokoelma.

Koristekaali


Koristekaali, loistava läjä.
Ensin kukka sitten läjä.
Siltikin kaunis läjä.

Oksaverho


Oksaverhon takana, syysmyrskyn aikaan,
meri nostaa aallot pellolle.
Ensimmäinen pakkasyö jäädytää pellon jäätimanttien loistoon.
Kevääseen asti meri ja maa ovat yhtä.

Niin pieni


Minulla on ystävä. Rohkea ystävä.
Voi kun voisin olla niin kuin se.
Mutta minä olen pieni. Niin pieni, että pelkään.

Pelkään niin, että annan kaiken mennä.
Siksi vain, että olen niin pieni ja
pelkään annan kaiken mennä.

Jään laulua


Aivan hiljaa, silmät suljettuna keväisessä aamussa.
Kuulen jään laulua.
Ja se laulu jatkuu kunnes aurinko murtaa jään ja
yhdistää sen laineiden keväiseen lauluun.

Okon uni

Näin kerran ihanaa unta;
takkatulen loimussa, lämpimässä sylissä,
ystävällinen käsi silitti päätä ja selkää.
Ja minun kuului olla vaan. Ja lämmitää rakasta syliä.

Mutta sitten havahduin unesta ja eihän se unta ollutkaan;
takkatulen loimussa, lämpimässä sylissä,
ystävällinen käsi silitti päätä ja selkää.
Ja minun kuuluin olla vaan. Ja lämmittää rakasta syliä.